Ylimenokausi

Takomorunnersin porukka on tällä viikolla ilmeisesti kertonut omista "ylimenokauden" harrasteistaan, joten liityn joukkoon. Mulla tämä menee aina vähän silleen väärin päin, ja olenkin haistellut tätä syksyistä ilmaa, että jaha, jaha, juoksuhalut alkaa varmaan kohta taas palautua. Taisin mainita ylipitkässä vaellusstoorissani jossain, että mulle kuumuus on tosi vastenmielistä: kesällä en siis tahdo jaksaa juosta, koska olo on jatkuvasti heikko ja pää tuntuu kummalliselta. Sen sijaan mulla perinteisesti menee harjoitukset talven aikana aivan loistavasti. Ehkä iltojen pimeyskin sopii mun aivoille juoksussa, ei tarvitse keskittyä kamalasti ympäristöön ja voi vain upota omiin ajatuksiinsa ja jättää kilometrejä taakseen. Ylipäätään mulla ei ole kamalasti yleensä erilaisia suunnitelmia talvikaudelle: jatkan saleilua, alan juosta, en pyöräile, lisään hiihdon jos tulee lumia sen verran. Jos tänä talvena tulee lunta, kasaan meidän takapihan kiipeilytelineen luo varmaan liukumäen!