Joskus on silleen hyvä vaan blaablaablaattaa joku asia jonkun kanssa kasvokkain, joten alistin kaverini saunan verran pohdiskelulle näistä treenipässeilyistä. Tässä olis nyt sitten sen aivoriihen tulos:
Mitäs jos... Koska ennen pitkää se treeniahdistus ja "miks mä en oo yhtä nopea ja voimakas kuin naapurin Minna-Erkki/mun superidoli/Usain Bolt", niin mitäs jos vain hyväksyisi sen, ja aina kun se iskee, niin tekisi vain jotain kivaa, kunnes taas jaksaa tehdä suunnitelmallisesti?
Tämä piti nyt kirjoittaa ylös, että sitten kun unohdan sen, voin miettiä että hei, mulla oli se joku blogaus näistä treeniangstaamisista, mitäs siinä oikein sanottiinkaan, ja sitten miettiä että ööh, Mennyt-Marialla ei selkeästikään ollut niinku #tavoitteita. Mutta justiinsa nytten tämä tuntuu kyllä suurimmalta viisaudelta, jota olen liikunnassa saavuttanut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti